South Park: kausi 11

Minulta meinasi jäädä jenkeissä jo loppuaan lähestyvä South Parkin 11. kauden ensimmäinen puolikas vallan seuraamatta. Olen ollut liian kiireinen hankkimaan jaksoja käsiini. Lisäksi syksyllä esitetystä 10. kauden jälkiosasta jäi huono maku suuhun. Se oli kokonaan vailla huippuhetkiä. Oli joitakin ok-jaksoja ja monta pohjanoteerausta. Pelkäsin kai, että sama meno jatkuu.


Olisi pitänyt jaksaa uskoa. Olisi pitänyt muistaa, että edelliset loistavat jaksot olivat kuitenkin vain vuoden päässä, 10. kauden ekalla puoliskolla. (Mahtava kaksiosainen Cartoon Wars!)

Nyt olen vihdoin saanut aloitettua kauden katsomisen, ja neljästä ekasta jaksosta kolme on ollut aivan mahtavia! Ensin oltiin poliittisia - pilkattiin järjettömiä skandaaleja, joita tabusanojen käytöstä USA:ssa syntyy (Stanin isä sanoo vahingossa "nigger" telkkarissa, ja siitä se lumipalloefekti lähtee). Toka oli vailla sanomaa, mutta South Parkin toinen vahvuus onkin lasten kuvaaminen riemastuttavasti ja samastuttavasti tekemässä riiviömäisiä lasten juttuja. Cartman sekoili. Kyse oli homoepäilyistä ja käytännön piloista. Lopussa nauroin tosi kovasti.

Viimeistään kolmas jakso todisti minulle, että sarja on palannut loistovireeseen. Täit pikkupojan päässä vertautuvat ihmiseen maapallon loisena. "Hyväksikäyttämämme maailmako muka olisi elossa? Hah. Miten niin se yrittää tuhota meidät tajuttuaan, mitä teemme sille? Aargh, apua, aargh, happosade." Voi että. Samaan aikaan Matt Stonen alter ego, herkkä juutalainen Kyle osoittaa jälleen olevansa paras ihminen poikalaumassa ja yksinäinen, valveutunut täi lähtee eeppiselle vaellukselle. Oikeesti, tää on silkkaa neroutta.

4. osa... ei huono, mutta vähemmän hyvä. 24-parodia. Ihan hassuja oivalluksia stereotypioista ja terroristeista ja arkkivihollisista (arvasin totaalisesti sen englantilaisjutun), mutta kokonaisuus mulle enemmän kuin vähän liian mauton ja Cartmanin örvellykseen keskittynyt. 24:n väki oli kumminkin tykännyt niin, että lähetti South Parkin studioille ydinkärjen. Siis oikeesti. Leikkiydinkärjen arvostuksensa osoituksena.

Tervetuloa takaisin elämääni, South Park. Toivottavasti pysyt luonani vielä pitkään.

Mietin tässä, että 11 vuotta. Kuka olisi alussa uskonut, että alatyylinen sarja räävittömistä 8-vuotiaista kestää enemmän kuin kaksi kautta? Itse ainakin pidin sitä hetken huumana, trendijuttuna, jonka uutuudenviehätys katoaisi nopeasti. Olen ihan tosi iloinen, että olin väärässä. South Park on lunastanut paikkansa tv-historiassa. Sarja on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi vuosien varrella. Siitä on tullut monta kertaa fiksumpi. Rohkea ja tabuja rikkova se on ollutkin aina.


Ei kun jatkamaan katselua...